Hyvä lukija, olet löytänyt kattavan oppaan auton yliteippaukseen. Tämän oppaan avulla opit auton teippaamisen perustekniikat ja työvaiheet, sekä valitsemaan oikeat välineet ja teippimäärät.
Asennustekniikoista löytyy sekä teksti-, että video-oppaat. Perehdy näihin molempiin, sillä ne täydentävät toisiaan ja auttavat ymmärtämään miksi mikäkin asia tehdään — tämän sisäistämällä pystyt soveltamaan opittua paremmin.
Auton teippaaminen on maalaamista halvempi ja nopeampi tapa saada uusi väri tai kuosi autoon. Teippi suojaa auton alkuperäistä maalipintaa kiveniskuilta, jonka vuoksi auto on aikanaan helpompi myydä paremman maalipinnan ansiosta.
Kun auton väri on vaihdetaan teippaamalla, ei tulevan ostajan tarvitse myöskään arvuutella, että onko auto ylimaalattu kenties siksi, että se on aikanaan kolaroitu. Tämä on erittäin iso etu etenkin kalliiden urheiluautojen kohdalla, joissa mahdollinen aiempi kolari voi laskea auton hintaa huomattavasti.
Teipatun pinnan ylläpito on myös maalattua helpompaa, sillä oletuksella, että valitset helppohoitoisen teipin. Esimerkiksi myymämme IRISTEK yliteippauskalvot ovat hyvin helppohoitoisia ja pysyvät paremmin puhtaana kuin tavallinen maalipinta tai useimmat kilpailijoiden teipit.
Auton teippauksessa voidaan käyttää valmiiksi kuvioituja teippejä, tai tulosteteippejä joihin voidaan tulostaa omat grafiikat. Moderneilla teippitulostimilla lopputuloksesta saadaan todella tarkka ja ammattimainen. Tässä oppaassa emme perehdy enempää grafiikoiden tekoon – aiheesta lisää täällä.
Auton teippaamisessa ei ole laillisia esteitä. Värin muutoksesta tulee kuitenkin ilmoittaa katsastusmiehelle seuraavan katsastuksen yhteydessä.
Teippaustaidot ovat suhteellisen helppo oppia
Niitä voi myös aina kehittää — vaikka olisitkin jo osaava tekijä
Auton teippaaminen ei ole rakettitiedettä, mutta laadukkaan jäljen tuottaminen vaatii harjoittelua. Helpompien pintojen, kuten auton konepellin ja katon teippaaminen itse onnistuu aloittelijoiltakin.
Tässä oppaassa opetetut asennustekniikat soveltuvat perinteisille valuteipeille, että nykyaikaisille polymeeriteipeille. Polymeeriteipit vaativat asentajalta täydellisempää tekniikkaa, jonka opetamme tässä oppaassa. Mikäli olet tähän asti asentanut ainoastaan valuteippejä, on nyt hyvä hetki opetella myös suosiotaan kasvattavien polymeeriteippien hieman erilainen asennustekniikka.
Auton teippaaminen on kärsivällisyyttä vaativa projekti, mutta palkitsee itsensä – työn tulokset voi nähdä selvästi. Teippaaminen sopiikin hyvin visuaalisuudesta nauttivalle ihmiselle.
Miten auto on mahdollista teipata?
Yliteippaus on käytännössä teipin venyttämistä ja kutistamista teipattavalle pinnalle. Apuna käytetään kuumailmapuhallinta, jolla voidaan sekä venyttää, että kutistaa jo venytettyä kalvoa takaisin alkuperäiseen muotoonsa.
Teippiä siis muotoillaan lämmön ja liikkeen avulla. Käytännössä teippi saadaan venymään, kun siihen kohdistetaan lämpöä ja sitä venytetään liikkeen avulla. Kun teippiä on venytetty, voidaan sitä tästä kohdasta sen jälkeen myös kutistaa — näin teippiä pystytään muovaamaan ikään kuin kahteen suuntaan. Salaisuus laadukkaiden yliteippausten tekemiseen on se, että teippiä pitää osata venyttämisen lisäksi myös kutistaa.
Teippimateriaalit ja niiden erot
Auton teippaaminen vaatii yleensä n. 15-20 metriä 152cm leveää autoteippiä.Pieniin hatchback-malleihin, kuten Volkswagen Poloon tai Volkswagen UP:piin teippiä kuluu vain noin 10 metriä. Keskikokoisiin sedan-autoihin teippiä menee yleensä noin 15 metriä tai hieman enemmän. Farmariautoihin teippiä kuluu yleensä 15-20 metriä. Tarvittavaan teipin määrään vaikuttaa tietenkin paitsi auton koko, myös mahdolliset epäonnistuneet yritykset. Ensimmäiseen yliteippauskokeiluun kannattaa siis varata enemmän teippiä.
Valuteipit vs. polymeeriteipit
Auton yliteippauskalvot voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: polymeeriteippeihin ja valuteippeihin. Kummalla näistä sitten kannattaa teipata? Tähän ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, sillä kyseessä ovat hyvin erilaiset tuotteet, joissa molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Seuraavaksi käymme läpi näiden molempien teippityyppien vahvuudet ja heikkoudet:
Valuteipit
Suomessa suurin osa ammattilaisista on perinteisesti käyttänyt valuteippejä — muualla euroopassa, jossa yliteippausliiketoiminnalla on selvästi suurempi volyymi, ovat polymeerikalvot selvästi suositumpia kuin Suomessa. Usein suomalaiset asentajat kertovat käyttävänsä valuteippejä, koska ne ovat laadukkaampia kuin polymeeriteipit. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sillä valuteippien pinnan laatu on paljon huonompi kuin nykyaikaisilla polymeeriteipeillä — onko laatu sitä, että teippi on helppo asentaa myös vajavaisella asennustekniikalla, vai onko laatu kuitenkin sitä, että lopputulos on mahdollisimman hyvä?
Valuteippien etu on, että ne ovat suhteellisen helppoja asentaa yksin, ja ne pysyvät yleensä kiinni myös vähän heikommalla asennustekniikalla (tekniikka, jossa ei hyödynnetä kutistamista, vaan lähinnä ainoastaan venytystä).
Valuteipit valmistetaan nimensä mukaisesti valamalla. Prosessissa PVC-polymeerit, väripigmentit ja muut aineet sekoitetaan liuokseksi liuttomien avulla, ja ne valetaan koneessa ohueksi kerrokseksi paperisen taustapaperin päälle, ja lopputuloksena valmistuu ohut vinyylikalvo.
Hyödyt:
Helposti muotoutuva kalvo
Poistettava muisti
Heikkoudet:
Erittäin heikko pinnan laatu
Polymeeriteipit
Polymeeriteippien vamistusprosessi alkaa samasta pääraaka-aineesta kuin valuteippienkin valmistus, eli PVC-polymeeristä. Erona valuteipin valmistusprosessiin on kuitenkin se, että polymeeriteippi valmistetaan kiinteästä aineesta puristamalla se levyiksi, toisin kuin valukalvo joka valetaan liuoksesta kiinteäksi aineeksi.
Polymeeriteipillä tehty teippaus on lopputulokseltaan lähtökohtaisesti laadukkaammaan näköinen, kuin valuteipillä tehty teippaus, sillä polymeeriteipit ovat pinnan laadultaan selvästi parempia (kiiltävämpiä). Tämä johtuu sekä kiiltävämmästä materiaalista sekä myös siitä, että polymeeriteipeistä on mahdollista tehdä paksumpia, jolloin ikään kuin teipin ”lakkapinta” on paksumpi, joka puolestaan mahdollistaa korkeamman kiillon.
Usein kuulee sanottavan, että polymeeriteipit ovat paljon vaikeampia asentaa kuin valuteipit. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa — ne vaativat vain erilaisen asennustekniikan. Mikäli niitä yritetään asentaa täysin samalla tavalla kuin valuteippiä, on asennus tietenkin hankalaa, koska silloin kyseessä on polymeeriteipille täysin väärä asennustekniikka. Tässä oppaassa esittelemme asennustekniikan, joka sopii sekä valu-, että polymeeriteipeille.
Hyödyt:
Paras mahdollinen kiilto ja pinnan laatu = Mahdollisuus erottua muista asentajista lopputuloksen laadulla
Heikkoudet:
Vaatii aluksi uuden asennustekniikan opettelun
Erot pinnan laadussa
Alta löytyvästä kuvasta nähdään polymeeriteippien ja valuteippien pinnan laadun ja kiillon välinen ero hyvin selvästi. Vertailuun on asetettu yksi markkinoiden suosituimmista valuteipeistä, jota monet suomalaiset asentajat pitävät markkinoiden parhaana teippinä. Vertailukohteena on PET-taustamuovilla varustettu IRISTEK Premium sarjan Super Glossy SH Black yliteippauskalvo. Muovisen taustan ansiosta liima saadaan levitettyä teippiin tasaisemmin kuin paperisella taustapaperilla — lopputuloksena on parhaalla mahdollisella kiillolla varustettu pinta, jossa ei ole ns. appelsiinikuviota.
Teippien liimojen eroavaisuudet
Teippien liimojen erot liittyvät käytännössä kahteen asiaan: liiman ilmakanavointiin sekä liiman kovuuteen.
Ilmakanavointi — nopeampi asennustekniikka
Ilmakanavoinnin tarkoituksena on ohjata ilmakuplat pois teipin alta. Käytännössä tämä toimii siten, että teipin liimapintaan on painettu ilmakanavointikuvio, jonka pienissä railoissa ilma pääsee kulkeutumaan teipin alta pois. Yllä olevasta kuvasta löydät kaksi tyypillisintä ilmakanavointikuviota: hexagon kuvioidun ilmakanavoinnin sekä suorakulmaisilla neliöillä kuvioidun ilmakanavoinnin.
Laadukkaasti toteutettu ilmakanavointi nopeuttaa huomattavasti teipin asentamista. Huomion arvoista on, että myös liiman kovuus (uudelleen asemoitavuus) vaikuttaa paljon ilmakanavoinnin toimintaan. Esimerkiksi myymissämme edullisissa OptiCont -autoteipeissä on varsin heikko ilmakanavointi, mutta se kuitenkin saadaan toimimaan hyvin, kun teipin uudelleen asemoitavuutta parannetaan Organic De-Tack Solution liukasteaineella.
Liiman kovuus parantaa kiinnittymistä — sen ei nykyään kuitenkaan tarvitse hidastaa asennusta
Toinen suuri ero teippien liimoissa on liiman kovuus ja liiman uudelleen asemoitavuus. Heikko ja uudelleen asemoitava liimapinta nopeuttaa tasaisten pintojen teippaamista, mutta hidastaa ja aiheuttaa riskejä reunojen ja kulmien teippaamisessa. Kovalla liimalla varustettu teippi puolestaan tarttuu nopeasti ja varmasti kiinni reunoihin, mutta on työläs asentaa suurille tasaisille pinnoille.
Tiesitkö, että liiman kovuus on mahdollista säätää juuri oikeanlaiseksi eri asennuspinnoille?
Myymämme Organic De-Tack Solution liukasteaineen avulla voit hyödyntää ja kovan ja heikon liimapinnan parhaat puolet, mikäli käytät kovaliimaista teippiä, kuten IRISTEK:iä.
Liukasteaine suihkutetaan rätille, ja levitetään rätillä asennuspinnalle. Levitä liukasteainetta ainoastaan tasaisille pinnoille, ja jätä reunat kokonaan käsittelemättä — näin saat heikon tarttuvuuden tasaisille pinnoille, mutta voit yhä hyödyntää teipin kovaa tarttuvuutta reunoissa.
Organic De-Tack Solution auttaa lisäksi vähentämään ns. ”glue-linejen”, eli liimajälkien syntymistä teippiin. Liimajälki syntyy, kun lastan paine saa teipin alla olevan liiman jäämään epätasaiseen muotoon. Usein jopa premium-tasoisten teippaamojen näkee jättävän melko paljonkin glue-lineja teippiin — tällä aineella tämä ongelma on kuitenkin korjattavissa.
De-Tack Solution kuivuu noin 10 sekunnissa, jonka jälkeen teippaaminen voidaan aloittaa. Aine haihtuu lopullisesti pois teipatun pinnan alta noin kahdessa viikossa.
Teippaustarvikkeet
Aloitteleva teippaaja pääsee alkuun jo kuumailmapuhaltimella, muutamalla lastalla ja terävällä katkoteräveitsellä. Laajempi työkalupakki kuitenkin auttaa nopeuttamaan asentamista ja parantamaan lopputuloksen laatua. Auton teippaamiseen kannattaakin aina varata hyvät välineet.
Tämä ostoslista auttaa hahmottamaan tarvittavat välineet projektiin:
Kuumailmapuhallin
Kuumailmapuhaltimen avulla kalvoa voidaan muotoilla helposti. Myös butaanipoltin käy, mutta on huomattavasti vaikeampi instrumentti käsitellä kuin kuumailmapuhallin. Kokeneille teippaajille suosittelemme infrapunalämmitintä kuumailmapuhaltimen rinnalle.
Liukasteaine
Mikäli yliteippaus tehdään teipillä, jossa on suhteellisen kova liima (esim. OptiCont ja IRISTEK teipit), kannattaa apuna hyödyntää liukasteainetta (Organic De-Tack Solution). Liukasteaineen avulla teipin uudelleen asemoitavuus voidaan säätää juuri halutun laiseksi. Liukasteaine on erittäin suositeltava myös heikommalla liimalla varustetuille teipeille, sillä se vähentää huomattavasti ”glue-linejen” syntymistä.
Leikkuuteipin avulla saat leikattua esim. raidat siististi teippiin. Leikkuuteipillä saat myös leikattua riskialttiit paikat siten, että auton maalipinta ei voi vahingossakaan naarmuuntua.
Teippauslasta huovalla
Luottokortin kokoinen perinteinen 3M-teippilasta. Saatavilla huopapäällä, mutta voit toki myös hankkia lastaa varten erillisen huopasuojuksen — niitä löytyy meiltä useaa eri mallia.
Erikoislastoja
Tavallisen teippauslastan lisäksi tarvitset todennäköisesti myös koukkumaisen lastan, jolla saat pujotettua teipin siististi reunan taakse. Lisäksi ohut lasta, esimerkiksi EZ Reachsaattaa tulla tarpeeseen, mikäli teippiä on tarpeen ujuttaa esimerkiksi tiivisteen alle.
Roller-työkalu
Esim. myymämme 3M rullatyökalu, jolla teipin saa kiinnittymään tiukasti syvennyksiin (esim. pakettiautojen kylkien syvennykset).
Autosta tarvitsee yleensä irrottaa mm. listoja, vilkkuja, ovenkahvoja, valoja ja puskureita, jotta yliteippaus voidaan toteuttaa laadukkaasti. Varmista siis, että sinulta löytyy tarvittavat työkalut auton osien irrottamiseen.
Pohjatyöt ennen teippausta
Auton yliteippauksessa pohjatyöt ovat merkittävässä osassa lopputuloksen laadun kannalta — aivan kuten auton maalauksessakin. Pohjatyöt vaikuttavat etenkin kahteen asiaan: pinnan laatuun sekä teipin irrottamiseen liittyviin riskeihin. Kiveniskeymät, lommot ja naarmut näkyvät todella helposti ohuen teipin alta, mikä luonnollisesti vaikuttaa lopputulokseen. Auton oma maalipinta saattaa olla haljennut kiveniskeymän kohdalta, jolloin vuosien päästä teippiä irrotettaessa on suurempi riski, että maalipinta lähtee irti teipin mukana, kun teippiä irrotetaan kiveniskeymän saaneesta kohdasta.
Pohjatyöt aloitetaan mahdollisella maalipinnan kittaamisella ja tasaamisella. Kitti hiotaan tasaiseksi ja sen päälle vedetään pohjamaali. Mikäli kitattu kohta sijaitsee teipattavan osan reunalla, kannattaa pohjamaalin päälle laittaa vielä kiiltävä maali ja lakka, sillä näin saadaan aikaan teipille parempi pinta tarttua (kiiltävä maali on tasaisempi). Huomioithan, että vasta maalattua pintaa ei kannata teipata noin 4 viikkoon, jotta se ei irtoaisi teipin irrottamisen yhteydessä. Myöskään valtaosa teippivalmistajista ei myönnä takuuta uudelleen maalattuihin pintoihin asennetuille teipeille.
Seuraavaksi aloitetaan maalipinnan puhdistaminen ja valmistelu teipattavaksi:
Ensiksi auto esipestään painepesurin ja esipesuaineen avulla alhaalta ylöspäin läpi käyden.
Tämän jälkeen suoritetaan raudan poisto, eli raudanpoistoainetta (C-Coat Iron Remover) suihkutetaan vaahdottimen avulla auton maalipintaan. Raudanpoistoaine värjäytyy punertavaksi, kun se reagoi raudan kanssa. Käy myös kulmat ja reunat tässä kohtaa lävitse kevyellä harjalla (esim. hammasharja). Huuhtele lopuksi raudanpoistoaine pois.
Seuraavana vuorossa on auton varsinainen pesu shampoolla. Etene tällä kertaa auton yläosasta kohti alaosaa. Huuhtele lopuksi shampoot pois, ja kuivaa auto pyyhkeellä.
Pesun ja kuivaamisen jälkeen auton maalipinta savestetaan. Valitse puhdistussaven kovuus maalipinnalle sopivaksi. Kynnet on hyvä pitää leikattuina, jotta niillä ei vahingossa naarmuta maalipintaa. Käy maalipinta kokonaan lävitse puhdistussavella. Saven tehtävänä on irrottaa maalipinnasta jäämät, jotka eivät vielä muissa puhdistusvaiheissa ole irronneet.
Pesun jälkeen auton maalipinta kiillotetaan kiillotuskoneella. Samalla pystyt tarkastamaan, ettei maalipinnassa ole keraamista pinnoitusta, joka estäisi teipin kiinnittymisen. Mikäli pinnassa on keraaminen pinnoitus, kiillotuskone ikään kuin ”hyppii” maalipinnalla — maalipinta antaa isomman vastuksen kiillotuskoneelle. Keraaminen pinnoitus voidaan poistaa kiillotuskoneen ja erikoisaineiden avulla. Kiillottamisen tarkoituksena on poistaa maalipinnasta pienet naarmut ja kiveniskeymät — tämä on siis turha työ vaihe, mikäli auto on aivan uusi. Kiveniskeymät ja naarmut poistamalla saadaan pienennettyä riskiä mahdollisesta maalipinnan irtoamisesta. Voit käyttää avuksi naarmujen paikantamisessa höyrypesuria, sillä hyöryn avulla naarmut saa paremmin esille, sekä höyry myös poistaa likaa maalipinnasta.
Huolellisesti suoritettu maalipinnan puhdistaminen on aina edellytys laadukkaalle teippaukselle. Esimerkiksi raudanpoisto on tärkeimpiä puhdistusvaiheita, sillä se pienentää merkittävästi riskiä siitä, että maalipinta irtoaisi teipin mukana, kun teippi tullaan vuosien päästä irrottamaan. Rautapartikkelit ovat yleensä päässeet jo osittain maalipinnan sisään, ja kun tähän päälle asennetaan teippi, vetää teippi sitä irrotettaessa mukanaan myös nuo rautapartikkelit, ja mikäli ne ovat jo puoliksi maalipinnan sisässä, on olemassa merkittävä riski, että maalipinta irtoaa raudan mukana. Tästä syystä raudanpoistoa ei tule koskaan jättää välistä.
Monesti alan ammattilaisetkin saattavat sanoa, että eivät tee raudanpoistoa, koska kyseessä on uusi auto. Tämä on kuitenkin virheellinen käsitys, sillä uusiakin autoja varastoidaan tehtaiden varastoissa, joiden ilmassa on runsaasti rautaa. Siksi raudanpoisto onkin aivan yhtä tärkeä työvaihe myös uusille autoille.
Auton tulee olla täysin kuiva, jotta se voidaan yliteipata. Siksi auton peseminen kannattaa tehdä jo edellisenä iltana.
Lopuksi puretaan autosta osat, jotka ovat tiellä teippaamisessa. Tällaisia osia ovat yleensä mm. ovenkahvat, vilkut, tiivisteet ja mahdollisesti myös puskurit ja umpiot. Usein irrotetaan paljon tavaraa autosta, vaikka tähän ei todellisuudessa olisikaan tarvetta — mieti siis, että mitkä osat ovat oikeasti tärkeä irroittaa.
Viimeisenä vaiheena ennen teippausta suoritetaan maalipinnalle vielä rasvanpoisto. Käytä SOTT Surface Cleaner || rasvanpoistoainetta. Käytä kahta nukkaamatonta liinaa, levitä ensimmäisellä rasvanpoistajaa ja puhdista pinta toisella liinalla ennen sen kuivumista. Muista puhdistaa huolella myös reunat ja osien sisäpinnat, jotta teipin reunan saa piiloon ja tarttumaan esim. puskurin sisäpuolelle.
Seuraavaksi perehdymme hieman yliteippauksen tilavaatimuksiin. Tämän jälkeen esittelemme tekniikat, joilla auton teippaus itse onnistuu.
Puhtaat tilat ja sopiva lämpötila teippaamiseen
Auton yliteippaus vaatii mahdollisimman puhtaat ja pölyttömät tilat. Myös työergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Paljon teippaavalle esimerkiksi pyörillä varustettu jakkara ja auton nostin tekevät työstä mukavampaa.
Lämpötilan on oltava yli 15 astetta, optimilämpötila yliteippaamiseen on n. 20 astetta. Kuumilla helteillä teippausta ei välttämättä kannata tehdä, sillä teippi saattaa tarttua liian agressiivisesti kiinni teipattavaan pintaan. Vastaavasti kylmillä keleillä liiman kiinnittyminen on heikompaa.
Leikkaustekniikat
Käymme kaikki leikkaustekniikat heti aluksi läpi, sillä leikkauksessa tapahtuvat virheet ovat yleensä niitä kaikista kalleimpia. Leikkaustekniikoiden jälkeen siirrytään itse teipin asennukseen.
Teipin asemointi ja esileikkaus
Teipin asemointiin tarkoitetut magneetitovat ammattimainen tapa asemoida teippi oikealle paikalle. Vaihtoehtoisesti maalarinteippi ajaa myös asiansa.
Teipin esileikkaus on helppo tehdä kalvoleikkurilla, jolla et vahingossakaan leikkaa auton pintaa.
Esileikkaus kannattaa aloittaa auton kyljestä. Asettele teippi magneeteilla kylkeen, ja leikkaa omat palasensa oville ja kyljen takaosalle. Huomioi, että kyljen takaosa saattaa jatkua myös katon reunaa pitkin — tämä kannattaa ottaa huomioon esileikkauksessa, jotta saat tehtyä tämän osan yhdestä palasta. Teipin alareunasta jää yleensä kuin itsestään sopiva pala jäljelle helmoja varten.
Veitsellä leikkaaminen
Yliteippien leikkaamiseen käytetään terävää katkoteräveistä. Terän materiaalina voi olla joko ruostumaton teräs tai hiilikuitu. Auton yliteippauksessa kannattaa käyttää 30° terää.
Maalipinnan päällä leikatessasi pidä veistä hyvin pienessä kulmassa, jotta saat vähennettyä riskiä läpi leikkaamisesta. Kun veitsellä leikataan teippiä auton pinnan päällä, ei teippiä myöskään voida leikata kokonaan katki, sillä se voisi aiheuttaa auton maalipintaan naarmuja. Siksi teippi leikataan terävällä veitsellä vähän yli puolen välin niin, ettei teippi katkea ja veitsi pääse osumaan maalipintaan. Tämän jälkeen teippi revitään irti leikkauskohdasta käsin. Leikkaustekniikkaa kannattaa aluksi harjoitella pinnalla, jossa naarmut eivät haittaa.
Knifeless-leikkuuteippi ja sen käyttö
Yliteippauskalvon leikkaaminen auton maalipinnalla on Knifeless -leikkausteipin ansiosta helpompaa ja riskittömämpää. Käyttämällä Knifeless-teippiä varmistat, ettei teipattavaan autoon varmasti synny naarmun naarmua. Knifelessilla on helppo myös toteuttaa erilaiset raidat ja muut leikkauskuviot, sekä saumat teippiin.
Knifeless on ohutta teippiä, jonka sisällä on ohut kevlar-lanka. Se asennetaan auton pinnalle kohtaan, johon leikkaus halutaan tehdä. Vasta Knifelessin asentamisen jälkeen asennetaan itse yliteippauskalvo. Yliteippauskalvon ollessa kiinnitetty tiukasti Knifeless -teipin päälle ja valmis leikattavaksi, vedetään Knifeless -teipistä kevlar-lanka pois yliteippauskalvon lävitse, joka näin leikkaa teipin tarkasti juuri halutusta kohdasta.
Knifeless -teippiä on saatavilla erilaisina laatuina. Suosittelemme Knifeless DesignLine -teippiä valuteipeille ja OptiCont polymeeriteipeille, sekä Knifeless Precision Line teippiä IRISTEK polymeeriteipeille, kromiteipeille ja PPF-kalvoille.
Huomioi teipin paksuus ja rakenne
Eri kalvot ovat eri paksuisia ja saattavat sisältää useampia kerroksia. Etenkin paksut ja monikerroksiset kromikalvot ovat huomattavasti lujatekoisempia, kuin perinteisemmät kalvot. Huomioi siis aina teipin rakenne ja paksuus leikatessasi teippiä.
Asennustekniikat
Auton yliteippauksessa voidaan käyttää useita erilaisia asennustekniikoita. Tässä oppaassa perehdymme niistä parhaisiin, ja jätämme heikommat ns. ”cheap and cheat” tekniikat muille.
Vanha sanonta kuuluu näin: ”Kuka tahansa osaa yliteipata auton niin, että se on hyvän näköinen huomenna… Harvemmat osaavat teipata niin, että auto näyttää hyvältä vielä ensi viikolla tai ensi vuonna.” Tästä syystä keskitymme ainoastaan oikeaoppisiin tekniikoihin, joilla teipin tiukka kiinnittyminen voidaan varmistaa. Teippausalalla on jo valmiiksi aivan liikaa asentajia, jotka eivät osaa asentaa teippiä kunnolla.
Kun käytät kunnollisia tekniikoita, voit käyttää näitä samoja tekniikoita sekä valu-, että polymeerikalvojen asennukseen. On totta, että jotkin valuteipit eivät välttämättä tarvitse täysin puhdasta tekniikkaa pysyäkseen kiinni — tällöin kuitenkin jätetään jälkeen aina riski teipin irtoamiselle.
Pitkäikäisen yliteippauksen salaisuus on, että teipin venytys on jaettu isolle alueelle, ja että asennuksessa on venytyksen lisäksi hyödynnetty myös kutistamista.
Opiskele alta löytyvät yliteippaustekniikat, jotta saat hyvän käsityksen kunnollisista teippaustekniikoista, ja olet valmis teippaamaan autosi itse. Katso oppaan videot, mutta lue myös tekstit, jotta ymmärrät miksi mikäkin asia tehdään ja pystyt siten soveltamaan opittuja asioita paremmin. Käymme ensiksi läpi yleisiä asioita, kuten kuumailmapuhaltimen ja lastan käyttöä, jonka jälkeen siirrymme yksittäisten osien teippaamiseen.
Kuumailmapuhallin ja teipin lämmittäminen
Kuumailmapuhaltimen avulla voidaan venyttää, kutistaa ja suoristaa teippiä, aktivoida teipin liima, sekä poistaa valuteipin muisti lämmittämällä se noin 90 asteiseksi. Kuumailmapuhaltimeksi suosittelemme vähintään 50€ hintaista puhallinta, sillä halvemmat puhaltimet ovat yleensä varsin kehnoja.
Mikäli sinulla on säädettävä kuumailmapuhallin, aseta sen lämpötila 350°C asteeseen. Kuumailmapuhaltimen etäisyys teippiin riippuu paljolti asentajan tottumuksista ja siitä, että kuinka nopeasti lämmitys halutaan tehdä. Suosittelemme harjoittelemaan lämmittämistä ylimääräisillä teipin paloilla ja ottamaan tuntumaa siihen, että kuinka paljon teippi tarvitsee lämpöä.
Kuumailmapuhaltimen sijaan voidaan käyttää myös butaanipoltinta, mutta se on huomattavasti vaikeampi työkalu käyttää kuin kuumailmapuhallin. Hiustenkuivaajakin kelpaa, mutta vie yleensä paljon enemmän aikaa pienemmän lämpötilansa takia. Jotkit hiustenkuivaajat eivät myöskään yksinkertaisesti pysty tuottamaan tarpeeksi lämmintä ilmaa teipin venyttämiseen.
Premium-laatuun tähtääville asentamoille suosittelemme ehdottomasti kuumailmapuhaltimen ohessa käytettäväksi myös infrapunalamppua. IR-lampulla voidaan lämmittää kerralla huomattavasti isompi alue, kuten esimerkiksi ovi tai konepelti. Tämä nopeuttaa asennusta, ja tällä tavoin vältytään myös laittamasta liikaa lämpöä yksittäiseen kohtaan. Telineellä varustetulla infrapunalampulla voidaan myös helpottaa esimerkiksi puskurin asentamista yksin, sillä asentajalle vapautuu käyttöön käsi, jossa normaalisti pideltäisiin kuumailmapuhallinta.
Teipin venyttäminen & kutistaminen
Suosittelemme käyttämään venytyksessä aina lämpöä apuna. Teippi venyy jonkin verran myös kylmänä, mutta tämä saattaa aiheuttaa täysin turhia riskejä teipin kiinni pysymiselle.
Anna teipin viilentyä hetken ennen venyttämistä. Mikäli lämmität teipin kuumaksi ja alat venyttämään sitä heti, on olemassa riski venytysjälkien syntymiseen. Odota siis noin 10-20 sekuntia ennen kuin alat venyttämään teippiä lämmityksen jälkeen.
Myös teipin kutistaminen on syytä opetella kunnolla. Käytännössä kutistaminen toimii siten, että jo aiemmin venytetty teippi lämmitetään uudelleen, mutta tällä kertaa sitä ei venytetä liikkeen avulla, vaan sen annetaan kutistua kohti alkuperäistä muotoaan. Myös kutistaminen vaatii toisinaan käsillä ohjailua — esimerkiksi puskurien reunoja kutistettaessa teipin kutistumista pitää hieman ohjailla käsillä, jotta teippi kutistuu tasaisesti kiinni. Kun teipin reunat kutistetaan kiinni, eikä niitä venytetä kiinni, ei teipin reunaan jää jännitettä, eikä teipillä tällöin ole mitään syytä myöskään pyrkiä irti pinnasta ja irrota.
Todella kaarevia muotoja, kuten peilejä teipatessa voi joskus olla kannattavaa esivenyttää teippi. Esivenytys tehdään niin, että kaksi ihmistä venyttävät teippiä vetämällä sitä puoleensa ja toinen lämmittää teippiä samalla kuumailmapuhaltimella. Teipin alkaessa venyä siirry lämmittämään sen reunoja. Esivenytys on mahdollista tehdä myös yksin, esimerkiksi teippaamalla teipin toinen pää kiinni auton ikkunaan.
Kun lämmität esivenytettyä teippiä asentaessasi sitä auton pintaan, se alkaa kutistua takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Tästä on hyötyä, sillä teippiä on nyt mahdollista muotoilla ikään kuin kahteen eri suuntaan — sitä voidaan venyttää tai kutistaa. Tämä avaa paljon uusia mahdollisuuksia teipin muotoilemiseen.
Lastaustekniikat
Yliteippauskalvo kiinnittyy sen pohjassa olevan liiman avulla maalipintaan. Teippi painetaan kiinni maalipintaan yleensä joko teippauslastalla tai teippaushanskalla. Teippauslasta on hyvä väline etenkin tasaisemmilla pinnoilla. Lastassa käytetään yleensä huopasuojusta, jotta teippiin ei tulisi naarmuja.
Muodokkaammat pinnat on monesti helpompi asentaa teippaushanskan avulla. Esimerkiksi apteekeissa myytävät puuvillahanskat soveltuvat mainiosti teippaushanskoiksi, sillä puuvilla liukuu hyvin vinyyliteipin päällä. Hanskaa käytettäessä, teippi painetaan kiinni maalipintaan lastan sijaan itse hanskalla.
Oletkin joskus saattanut nähdä autojen yliteipatussa pinnassa kapeita viivoja, joissa teipin sävy on hieman erilainen. Näitä viivoja kutsutaan liimajäljiksi, eli ”glue-lineiksi”. Ne syntyvät, kun teipin pohjassa oleva liima jakautuu epätasaisesti lastauksen vaikutuksesta. Niiltä voi kuitenkin välttyä tehokkaasti käyttämällä oikeaa lastaustekniikkaa, sekä Organic De-Tack Solution liukasteainetta.
Lastatessasi isoja alueita, kuten konepeltiä, väännä lasta C-kirjaimen muotoon, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Tällöin saat tehtyä lastaan ikään kuin ”faden”, eli paineen taso lastan eri kohdissa on liukuva, eikä lopu täysin yllättäen lastan päähän. Lastatessasi C-kirjaimen muotoon väännetyllä lastalla, ei teippiin tule yhtä helposti liimajälkiä, sillä tällainen lasta antaa liimalle paljon tasaisemman paineen.
Liukasteaineen käyttö
Yliteippaus aloitetaan liukasteaineen (Organic De-Tack Solution) levittämisellä asennuspinnalle. Suihkuta ainetta muutama pumppaus rätille, ja levitä aine rätillä teipattavalle pinnalle. Levitä ainetta ainoastaan tasaisille pinnoille, ja jätä reunoihin noin 5cm rako, johon et levitä lainkaan liukasteainetta. Näin tasaisille pinnoille saadaan teipille hyvä uudelleen asemoitavuus, mutta reunoissa voidaan yhä hyödyntää maksimaalisen kovaa liimaa.
Video-ohjeet: liukasteaineen käyttö yliteippauksessa
Alta löytyvällä videolla havainnollistetaan, kuinka liukasteaine levitetään liinalla teipattavalle pinnalle. Videolla nähdään myös ero liukasteaineettoman pinnan ja liukastetun pinnan välillä — liukasteaineen käyttö vähentää selvästi liimajälkiä ja parantaa liiman uudelleen asemoitavuutta.
Konepellin teippaaminen
Seuraavaksi perehdymme konepellin teippauksen eri työvaiheisiin. Konepellin eri työvaiheista löytyy myös videot tästä artikkelista.
Konepellin keskiosan teippaaminen
Konepellin teippaus aloitetaan levittämällä pellin pinnalle Organic De-Tack Solution liukasteaine. Tämän jälkeen teipin liimapinta aukaistaan, ja teippi asetellaan tasaisesti konepellille. Teipin lastaaminen kannattaa aloittaa keskeltä konepeltiä, ja lastata kumpikin puoli kerrallaan. Käytä lastauksessa pitkää ja kaarevaa lastausliikettä kuten yltä löytyvällä videolla, ja muista taittaa lasta C-kirjaimen muotoon, jotta vältyt turhilta liimajäljiltä. Mikäli joudut venyttämään teippiä, käytä kuumailmapuhallinta apuna.
Konepellin kulmien teippaaminen
Konepellin kulmien teippauksessa on tärkeää muistaa hyödyntää venytyksen lisäksi myös kutistamista. Aloita kulmien teippaus venyttämällä teippi kulman yli ns. kolmiovenytyksellä— venytä teippiä noin 20cm matkalta, jotta venytys jakautuu tarpeeksi isolla alueelle. Venytä teippiä siten, että vedät teippiä sekä kulman vasemmalle, että oikealle puolelle — et siis suoraan kulmaa kohti. Tämän jälkeen lastaa teippi kiinni reunaan asti. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu venytyssuuntaa kolmiovenytyksessä.
Seuraavaksi nosta hieman teippiä, anna sille lämpöä kuumailmapuhaltimella ja kutista teippi kiinni kulman alle. Kutistuksella teipin kulmasta saadaan vähennettyä jännitettä, jolloin teippi tulee pysymään paremmin kiinni. Leikkaa teippi siististi poikki kulman alta, ja painele teippi kiinni konepeltiin. Huomioi, että kulman leikkaus tehdään siten, että teippi leikataan heti kulman alapuolelta — sitä ei siis viedä yhtään enempää konepellin sisäpuolelle kulmakohdassa.
Seuraavaksi leikkaa myös konepellin reunat, ja vie teippi konepellin sisäpuolelle asti noin 1cm matkalta (paitsi kulmakohdissa, jossa teippi katkaistaan heti kulman alle).
Lopuksi lämmitä konepellin kulmat alhaalta päin sytkärin liekin avulla. Sytyttimen luoma liekki on niin kuuma, että se sulattaa teipin ja teipin liiman kiinni toisiinsa, ja lisäksi se sulattaa nämä kiinni konepeltiin. Tällä tavoin kulmat saadaan ikään kuin saumattua kiinni.
Etukaarien teippaaminen
Etukaarien teippauksessa on tärkeää osata venyttää teippiä oikeissa kohdissa ja oikeaan suuntaan, jotta kaari saadaan asennettua siististi, helposti ja kestävästi.
Aloita asennus kaaren takaosan yläreunasta (yleensä vaikein alue kaaressa). Venytä teippiä kaaren takaosassa oven ja kaaren välisen reunan mukaisesti ylä- ja alasuunnassa. Kun kaaren tasainen osa on asennettu, lämmitä oven ja kaaren välissä olevan aukon kohdalta teippiä hyvin kevyesti, ja paina teippiä sormella aavistuksen verran raon sisään. Älä kuitenkaan venytä teippiä yhtään tämän enempää tässä kohtaa, sillä se hankaloittaa asennusta.
Leikkaa kaaren takareunan teippi oven reunaa vasten kuten yllä olevalla videolla, jotta saat sopivasti vietyä teipin noin 0,5cm matkalta kaaren reunan taakse.
Lopuksi asenna leikattu reuna kaaren sisään lämpöä ja sormea/koukkumaista lastaa apuna käyttäen. Yleensä kaaren takareunassa ongelmana ovat rypyt, sillä kaaren reunoissa on muotoa useaan eri suuntaan. Helpon asennuksen salaisuus on, että teippiä venytettiin jo heti asennuksen alussa ylä- ja alasuunnassa reunan kohdalta. Tämän venytyksen ansiosta kun nyt annamme tälle reunalle lämpöä, teippi alkaa kutistua ja rypyt kutistuvat kuin itsestään pois.
Puskureiden teippaaminen
Etu- ja takapuskurit ovat yksi monimutkaisimmista teippauskohteista. Puskurit eroavat myös paljon toisistaan, joten jokainen niistä asennetaan aina hieman eri tavalla.
Puskurin teippaamisessa kannattaa monesti käyttää useita eri paloja. Eri palat saa asennettua siististi, kun niihin tekee fiksut saumat. Kun hyödynnät useampaa palaa puskurin teippauksessa, on riski teipin irtoamiselle paljon pienempi, sillä et joudu venyttämään teippiä ”väkivaltaisesti”.
Puskureissa olevat heijastimet/valot kannattaa teipata maalarinteipillä, jotta teippi on helpompi saada niistä irti.
Teipin venyttäminen vaikeisiin muotoihin kannattaa aloittaa jo etukäteen ennen kuin ollaan kyseisen muodon kohdalla. Tällaisia muotoja saattavat olla esim. takapuskurin rekisterikilven syvennys ja takapuskurin sisäsyvennyksen sivureunat. Ala siis venyttää teippiä jo aiemmin, sillä tällä tavalla saat venytyksen jaettua mahdollisimman isolle alueelle. Kun teippiä on strategisesti venytetty jo aiemmassa kohdassa, ei itse muodokas kohta välttämättä aina enää edes tarvitse venytystä. Tällöin riski teipin irtoamiselle kyseisessä hankalassa kohdassa on käytännössä olematon.
Lopuksi kutista puskurin reunat kiinni, kuten myös yllä olevalla videolla tehdään. Ideana on, että kun olet venyttänyt puskurin reunat kiinni, nostetaan ne irti noin 10cm matkalta. Tälle kohdalle annetaan lämpöä kuumailmapuhaltimella, ja teipin annetaan kutistua kiinni puskurin reunaan käsillä ohjaamalla. Näin saamme poistettua reunasta jännitteen, joka muuten saattaisi aiheuttaa ongelmia teipin kiinnittymiselle.
Peilien teippaaminen
Peilit ovat tyypillisesti muotoilultaan hankalimpia teippauskohteita. Niiden teippaaminen on kuitenkin onneksi varsin yksinkertainen ja nopea prosessi.
Peilit kannattaa teipata useasta palasesta, sillä tällöin saadaan kestävämpi, ja monesti myös siistimpi asennus, sillä teippiin ei tule tällöin niin helposti venytysjälkiä. Tavalliseen peiliin kannattaa tehdä auton sisälle osoittava pinta omasta palasestaan. Lastaa tämä palanen kiinni ja leikkaa ylimääräinen teippi pois.
Aloita isoimman palasen teippaus peilin hankalimmasta kohdasta, eli tyypillisesti peilin autoa lähimpänä olevan etukulman yläosasta (kuten videolla). Lämmitä teippi kauttaaltaan ja venytä kiinni peiliin.
Kun teippi on venytetty kiinni peiliin, nosta teipin reunat takaisin ylös, ja kutista ne kiinni peiliin lämmön avulla ja käsin ohjaamalla. Kun teippi on kutistettu kiinni, tee tarkka leikkaus ja painele teipin reunat siististi kiinni.
Teippiin kohdistuvan venytyksen tulee jakautua teipille tasaisesti, jotta teippi ei ala myöhemmin irtoamaan. Syvennystä teipatessa aloittelija tekee usein sen virheen, että venytys kohdistuu pääosin vain syvennyksen syvimpään kohtaan. Alla olevassa kuvassa havainnollistamme kuinka syvennyksen teippaus tehdään oikein.
Kalvoa painetaan siis kohti syvennyksen seinää, mutta venytys kohdistuu kalvon toiselle laidalle. Tätä helpottaa 1. kohdassa tehty kalvon lämmitys jossa lämpö jaetaan niin, että punaisen nuolen osoittama kohta saa eniten lämpöä kuumailmapuhaltimesta.
Reunojen viimeistely
Autoteipin reunat on kiinnitettävä hyvin, jotta ne eivät lähde repsottamaan. Kun teippi asennetaan reunan taakse piiloon, on se asennettava sinnekin siististi ja tasaisesti, vaikka virheet eivät sieltä näykään. Mikäli teipin reunaan jää ryppyjä, niin riski teipin irtoamiselle kasvaa selvästi.
Kuten jo aiemmin opimme, salaisuus reunan hyvälle kinnittymiselle on, että reunaan ei jätetä liikaa venytystä, eli jännitettä joka pyrkisi vetämään teipin pois paikaltaan. Koska teippiä tarvitsee yleensä kuitenkin muotoilla, jotta sen saa tasaisesti istumaan myös reunoihin, hyödynnetään kutistamista reunoissa jännitteen vähentämiseksi.
Vaikeisiin reunoihin voi käyttää myös meiltä löytyvää 3M 94-teipinpohjustetta, joka tehostaa teipin oman liiman toimintaa, ja auttaa siten kiinnittämään teipin tiukemmin kiinni. Tästä on apua kun reunaan kohdistuu paljon venytystä tai reunassa on pientä karheutta tai ruostetta, joka haittaa kiinnittymistä.
Teipin pohjusteen käyttöohje: sivele teipinpohjustetta vaikeasti tarttuviin kohtiin. Anna kuivua 5 minuuttia, ja asenna teippi päälle.
Jälkilämmitys
Jälkilämmitys toteutetaan hyvin eri tavoin valuteipeille ja polymeeriteipeille. Tästä syystä tämä kappale on jaettu omaksi kappaleiksiin valuteipeille ja polymeeriteipeille.
Valuteippien jälkilämmitys
Valuteipit ovat tyypillisesti varustettu poistettavalla muistilla. Normaalisti teippi pyrkii palaamaan lämmitettäessä takaisin alkuperäiseen lättänään muotoonsa. Valuteippiä on kuitenkin mahdollista lämmittää siten, että tämä muisti poistuu teipistä, eikä teippi enää pyri alkuperäiseen muotoonsa.
Käsittele valuteipillä teipatut pinnat heti teippauksen jälkeen lämmittämällä ne noin 90 asteisiksi (yleensä muisti poistuu tässä lämpötilassa, mutta tarvittava lämpötila vaihtelee myös teippibrändin mukaan). Tämä poistaa teipin ”muistin”, jonka ansiosta se ei enää pyri palaamaan alkuperäiseen muotoonsa. Jälkilämmitys suositellaan yleensä tehtäväksi koko teippipinnalle, mutta käytännössä yleensä jälkilämmitetään lähinnä kulmat ja reunat.
Suosittelemme hankkimaanIR-lämpömittarin valuteippien jälkilämmitystä varten. Yllättävän monella alan ammattilaisella kun ei näytä olevan hajuakaan siitä, että kuinka paljon teippiä pitää lämmittää, jotta se saavuttaa 90°C lämpötilan. Monet kuvittelevat tämän vastaavan noin 1-2 sekunnin lämmitystä, mutta todellisuudessa auton pellissä kiinni olevaa teippiä pitää lämmittää paljon kauemmin, jotta sen lämpötila olisi lähelläkään 90°C.
Polymeeriteippien jälkilämmitys
Polymeeriteipeissä ei ole poistettavaa muistia, joten niiden jälkilämmityksen periaatteet eroavat huomattavasti valuteippien vastaavista. Polymeeriteipin jälkilämmityksellä on kolme eri tarkoitusta:
Teipin liiman aktivointi
Kiinnittymisen testaaminen
Kulmien saumaaminen
Lämpö tehostaa teipin liiman kovettumisprosessia. Teippien liimat toimivat siten, että liima saavuttaa suhteellisen hyvän pitävyyden noin 24 tunnin kuluttua asennuksesta, ja lopullisen kovuutensa vasta noin viikon kuluttua asennuksesta. Tämän vuoksi kiinnittymistä auttaa, mikäli lämmöllä aktivoidaan liimaa, ja ikään kuin pikakelataan liiman kuivumisaikaa eteenpäin, jolloin kovempi kiinnittyminen saavutetaan nopeammin.
Jotta teippi pysyy kiinni pinnassa, on sen liiman voiman oltava kovempi, kuin teipissä olevan jännityksen voiman, joka pyrkii vetämään teippi irti. Koska polymeeriteipin muistia ei pysty poistamaan, ei teipissä olevan jännityksen voimaa myöskään pysty vähentämään ilman venytyksen poistamista (kutistamista). Tästä syystä kova liima on erittäin tärkeä ominaisuus polymeeriteipissä. Alta löytyy esimerkkinä IRISTEK Standard sarjan teippien liimat kovettumisajat:
20 minuutin kuluttua: 18N/25mm
24 tunnin kuluttua 20N/25mm
1 viikon kuluttua: 22N/25mm
IRISTEK teippeihin onkin tarkoituksella tehty erittäin kova liima, jonka kovuus hipoo lopullista kovuutta hyvin nopeasti. Tämä mahdollistaa turvallisen kiinnityksen. Kun asennuksessa hyödynnetään myös Organic De-Tack Solutionia, ei kova liima myöskään pidennä asennusaikaa lainkaan.
Toinen tarkoitus polymeeriteipin jälkilämmittämiselle on sen kiinnittymisen testaaminen. Lämmitä teipin reunoja, ja katso alkaako teippi vetäytyä takaisin päin. Mikäli teippi vetäytyy, on reunaan jätetty liikaa jännitettä, ja kyseinen osa on asennettava uudestaan. Mikäli teippi ei ala vetäytymään, ei se ala vetäytymään myöhemminkään. Tiedämme, että lämpö kutistaa teippiä ja pyrkii palauttamaan sen alkuperäiseen muotoonsa. Mikäli lämmitämme kuumailmapuhaltimella teipin reunan kuumemmaksi, kuin mitä se tulee kuumimmillakaan kesäkeleillä ikinä olemaan, eikä se ala vetäytymään, niin voimme päätellä, ettei se tulee koskaan myöhemminkään enää vetäytymään.
Kolmas tarkoitus polymeeriteipin jälkilämmityksessä on saumata kulmat. Tätä tekniikkaa käytiin jo aiemmin läpi konepellin kulmien asentamiseen liittyvässä kohdassa. Kertauksena: lämmitä sytyttimellä kulmat, jolloin teippi ja sen liima sulavat kiinni toisiinsa, ja ne sulavat kiinni myös maalipintaan.
Ennen auton luovutusta
Oikeaoppinen auton yliteippausprosessi ei lopu vielä siihen, kun teippi on saatu paikalleen ja jälkilämmitetty. Ammattimainen teippaamo pitää autoa hallissa tämän jälkeen aina vielä vähintään 24 tuntia — toisinaan autoa saatetaan pitää kuivumassa kolmesta päivästä jopa kahteen viikkoon.
Teipin annetaan kuivua parinkin eri syyn takia. Ensinnäkin, teipin liima kovettuu ja kiinnittyy yhä, joten se on vielä varsin altis irtoamiselle. Myöskin mahdollinen sade ulkona hidastaa teipin kiinnittymistä. Tärkein syy kuivumisajan vaalimiselle on kuitenkin se, että teipit saattavat monesti hieman irrota tai alkaa repsottamaan ensimmäisten päivien aikana — tämä on aivan normaalia ja kuuluu prosessiin. Kun auto on yhä teippaajan hallussa, on teippaajan helppo käydä tarkistamassa auto päivän tai parin kuluttua, ja korjata mahdolliset teipin repsotukset ja irtoilut. Hieman reunasta irronnut teippi on helppo asentaa takaisin, kunhan sen väliin ei ole päässyt likaa, pölyä, hiekkaa tms. Yleensä kun tällaiset pienet repsotukset korjataan heti, eivät ne enää sen jälkeen ilmesty aiheuttamaan päänvaivaa.
Mikäli huomaat, että jokin kohta teipistä on alkanut repsottamaan hieman, toimi seuraavasti:
Anna repsottavalle kohdalle hieman lämpöä, ja muotoile se siististi takaisin paikalleen.
Seuraavaksi anna tälle kohdalle painetta lastalla/hanskalla, jonka jälkeen anna vielä hieman lisää lämpöä. Tarvittaessa toista tätä prosessia useamman kerran, kunnes teippi alkaa tarttumaan. Lämpö aktivoi teippiä, ja mikäli saat paineen avulla pidettyä teippiä kiinni mahdollisimman pitkään ja samalla lämmitettyä sitä kuumailmapuhaltimella, alkaa teipin liima kovettua niin nopeasti, että se saadaan pian tarttumaan kunnolla kiinni.
Mikäli teippi ei vieläkään tartu kunnolla, käytä 3M 94 teipinpohjustetta. Sivele pohjustetta teipin liimapintaan ja teipattavaan pintaan. Anna kuivua 5min, ja paina teippi kiinni. Pidä teippiä tarvittaessa hetken aikaa käsin tai lastalla kiinni, jotta liima ehtii hieman kovettua.
Mikäli yllä mainitut keinot eivät auta, teippi kärsii liikaa kun sitä yritetään korjata tai jos repsotus on päässyt niin pitkälle, ettei sitä kannata enää yrittää korjata, niin asenna kyseisen osan teippi uudestaan siten, että jätät tällä kertaa vähemmän jännitystä teipin reunoihin (venytys laajemmalle alueelle ja enemmän kutistusta reunoihin).
Mikäli huomaat ilmakuplan teipin alla, toimi näin:
Hiero ilmakuplaa sormella sen ulkoreunoista kohti keskikohtaa edeten. Mikäli teipin ilmakanavointi ei ole vielä ”sulanut” pois, ilma pääsee kulkeutumaan kanavia pitkin pois teipin alta.
Mikäli teipin asennuksesta on jo useampi päivä, voi ilmakanavointi olla jo ehtinyt sulautua kiinni. Tällöin ilma ei enää välttämättä pääse pakenemaan. Voimme yrittää siirtää ilmakuplan lastalla pois teipin alta, mutta mikäli tämäkään ei onnistu, joudutaan ilmakupla puhkaisemaan.
Puhkaise ilmakupla siten, että annat sille painetta toisesta reunasta lastalla, ja puhkaiset sen terävällä terällä toisesta reunasta (et siis keskeltä). Tämän jälkeen hiero ilma sormen avulla pois teipin alta, ja asettele puhkaistu kohta siististi kiinni.
Yhteenveto
Yliteippauskalvot voidaan jakaa valu- ja polymeeriteippeihin.
Polymeeriteipeissä on parempi kiilto, ja ne vaativat strategisemman asennustekniikan. Samalla tekniikalla voidaan kuitenkin asentaa ongelmitta myös valuteipit.
Käytä Organic De-Tack Solution liukasteainetta säätääksesi teipin liiman uudelleen asemoitavuuden ja kovuuden eri tasoiseksi eri pinnoille.
Laadukas asennus vaatii sekä venyttämistä, että kutistamista. Reunoihin jätetty jännitys on ongelma, josta on helppo päästä eroon kutistamalla.
Jaa venytys aina laajalle alueelle.
Käytä komiovenytyksiä konepellin kulmiin. Venytä kulman päällä ja kutista kulman alle.
Venytä etukaaren mahdollisessa muodokkaassa takaosassa olevaa teippiä ylä- ja alasuuntaan, jotta saat helposti poistettua rypyt kutistamalla.
Muista kutistaa etenkin puskureiden sivureunat ja peilien reunat.
Älä jätä reunoihin ryppyjä.
Tee jälkilämmitys reunoille. Jälkilämmitys tehdään eri tavalla valu- ja polymeeriteipeille.
Anna teipin kuivua minimissään 24h asennuksen jälkeen, mieluummin hieman enemmänkin. Tämän jälkeen korjaa mahdolliset repsottamiset kuumailmapuhaltimen ja sormen avulla.
Loppusanat
Luitko koko oppaan? Onneksi olkoon, mikäli vielä muistat kaiken lukemasi, on sinulla nyt erittäin hyvät teoreettiset lähtökohdat auton yliteippaamisen käytännön harjoitteluun. Yliteippauksen opettelu vaatii aikaa ja harjoittelua. Yliteippauskalvo on onneksi materiaalina todella anteeksi antavaa, ja yleensä ensimmäisetkin kokonaiset omiin autoihin tehdyt yliteippaukset onnistuvat varsin hyvin — kunhan on perehtynyt asiaan ja valitsee laadukkaat materiaalit. Voit aina myös soittaa tai laittaa meille viestiä ja pyytää neuvoja.
Yhdistä paksu (kiiltävämpi) teippimateriaali, tehokas asennus ja voimakas kiinnittyminen IRISTEK yliteippauskalvojen ja Organic De-Tack Solution liukasteaineen avulla.
IRISTEK:in etuna on myös näyttävä ja nopeasti kasvava värivalikoima, joka on taloudellisesti mahdollista toteuttaa kalvon erityisen kiiltopintaa korostavan monikerrosrakenteen ansiosta.
Etkö löytänyt etsimääsi? Verkkokaupastammesaat tilattua autojen ja veneiden yliteippauskalvot myös monelta muulta merkiltä: 3M, Avery Dennison, Mactac, OptiCont ja Oracal
